Lukijan mielipide, Helsingin Sanomat 17.9.2024
Helsingin ison asukasmäärän vuoksi viheralueiden tarve on erityisen suuri.
Helsinki kaavoittaa viheralueille metsäkadosta huolimatta. Luonnontilaista metsää on jäljellä kolme prosenttia maamme pinta-alasta. Etelässä ja Helsingissä monilajiset metsät ovat Suomen vanhimpia. Helsingin lajikato on osa koko maapallon ongelmaa. Helsingin ison asukasmäärän vuoksi viheralueiden tarve on erityisen suuri.
Nuuksion metsät eivät viilennä tai helpota Helsingissä asuvien elämää. Silti täällä kaavoitetaan lähimetsiin. Rakennuttajat hyötyvät metsään ja merenrantaan rakentamisesta, kun paikalliset asukkaat kokevat valitsemansa asuinpaikkansa tuhon nahoissaan.
Pohjoismaisen ministerineuvoston raportissa todetaan kaupunkien viheralueiden terveysvaikutukset: ne puhdistavat ilmaa, vaimentavat melua, toimivat pandemian aikana henkireikinä, ja viilentävät kaupunkia.
Tänään hakeudutaan silti kallioisten metsäbiotooppien luo louhimaan kivimurskaa ja sepeliä merentäyttörakentamiseen sekä raitio- ja -pyöräteihin. Moni arvokas metsäalue on uhattu, myös Laajasalon Tengströminpuiston harjun ikihongikko ja siihen liittyvä arvokas rantalehto lepakoineen: mäntyharju ja kallio pois – tilalle parkkitalo ja korkeita rakennuksia. Taas yksi luontoalue katoaa.
Kaavoituksen pitää huomioida kaupunginosien erityispiirteet. Rannoille nousevat kuutiot eivät tuo lisäarvoa omaleimaisiin saaristolähiöihin. Säästäkää Tengströminpuisto ja kaikki terveyttä ylläpitävät kotikaupunkimme keitaat.
Christine Candolin
Helsinki
Laajasalon Luonnonystävät 